Helouuu... Päivä alkoi tänään aika hitaasti. Nukuin kerranki liian hyvin, vaikka tääl on selvästi alkanu yötkin kylmenee. Alkaa pian tulla ikävä omaa suomalaista "toppa" peittoa. Mutta pitkällisten aamupesujen ym. jälkeen kello olikin jo jotai 12. Jotain järkevää tänään oli kuitenkin tehtävä, joten kaivettiin esiin Washington Postin Weekend-osio. Se tulee joka perjantaisin ja siin on tosi hyvin kaikki viikonlopun menovinkit.

Päätettiin lähteä Washingtoniin, ku siellä oli tänään juuri jonkinlainen taidefestivaalihöskä luvassa. Paikka oli jylhä Kennedy Center, josta kuvanki perusteella voi päätellä, ett oli tämmöne elävän taiteen keskus. Siel oli siis kolme isoa salia, joissa on aina kaikenmaailman konsertteja ja teatteria, ihan mitä vaa. Tää festivaali oli nimeltään The Kennedy Center Open House Arts Festival, ja siellä meni minne vaan, niin koko ajan oli joku show menossa. Se oli siis enemmänki semmone vapaahenkine, ett ei tosiaankaa mitää smokkitilaisuus. Eli sinne oli jostai 500 sadan esiintyjistön joukosta karsittu 10 esiintyjistöä ja niitä oli siellä sitte ripoteltuna ympäri aluetta. On kyllä sääli, ett en pysty laittaa tänne videoita, ku oli kyllä aika ikimuistosia esityksiä.

Paras esitys mitä ikinä oon nähny oli semmone ranskalainen kolmen kokoonpano, joka piti esityksen ilman sanoja. Ne oli siis niiku miimikkoja ja yks niistä teki vaan kaikki äänet siihe eri soittimin, kuten viululla (Wau!) ja rummulla ja muilla välineillä. Ei sitä pysty oikei sanoin kuvailemaa, mutt oli aivan ihana. Esityksen nimi oli Hôtel des Hortensias. Yleensäki kaikki nää esiintyjät oli erittäin hauskoja ja viihdyttäviä ikäluokasta riippumatta. Oli taikureita, sirkustaiteilijoita, tanssijoita, irlantilaista kansantanssia, kirppusirkusta ja sellasia agentteja esittäviä miehiä, joilla oli siis pään päällä vielä erillinen pää (joka oli huvittavan pieni) ja takki yletti sit niiku pään yläpuolelle, jollon se näytti ihan normaalilta ihmiseltä, paitsi ett ne oli nyt ihan sairaan pitkiä. Sitt ne häiriköi aina jotain ohikulkijoita esittämällä sen bodyguardia :D Heheee.. Oi että oli hauska.

Sitte siel oli lapsille erittäin hyvää viihdykettä. Varmaa hehtaari aluetta täytetty pahvilaatikoilla ja niistä sai kasata torneja, tehdä hökkeleitä, luolia jne. Ja mitä pikkupojat eniten halus selvästikin tehä... tuhota rakennelmia. Oikealla sitten näkymä centerin sisäpuolelta. Se oli ilmeisesti vielä jonkunlaine international keskus tai jotai, ku se oli täynnä noitten eri kansallisuuksien lippuja. Suomi oli sitten hienosti tolleen just päällimäisenä, ett se oikei näky. Muutenki tuli tänään Suomi eteen ihan oudosti.. Kuunneltii matkalla radioo ja siinä haastateltii jotai hemmoa, joka oli just kirjottanu matkailukirjan. Se kerto vissii jotai sen lempikaupungeist tai jotai, ku se mainitsi toisena niistä Helsingin. Ainut mitä se kerto oli, että kannattaa ottaa bussi 3T (tarkoittanee kuitenkin raitiovaunua), että se kulkee kuulemma kaikkien kaupungin nähtävyyksien kautta. That's it.

Sitte käytiin illallisella meksikolaisessa Washingtonissa. Siellä oli hieno tortillalettukone, jota sai siinä seurailla. Lapset oli siihen iha hulluina. Siellä tuotiin heti pöytää iso kasa maissilastuja (ei yhtään samalaisia, ku Suomessa. Paljon ohkasempia ja kieltämättä huonompia) ja salsaa ja sitte tuotiin heti uus lasti, ku pohja alko edellisestä näkyä. Söin Chicken Chimichangan :D Oli kyllä ihan älyttömän hyvää, vaikka se olikin vaan kanatortilla lisäkkeineen, eli kaikkee meksikolaista riisiä, guacamolea, salaattii ja sour creamea.. Nam nam. Vieläki on maha iha täynnä vaik siit on nyt ainaki 5h. Siinäpä se.. Tossa vielä upee kuva, minkä yks siel oli piirtäny. Siel sai lapset piirrellä liiduilla katuun ja taiteilijat tommosille liitupapereille. Se on siis iiiso.