Tänään heräsin taas yheksän aikoihi. Heti ku laitoin pöytälamppuni päälle, nii pian toine näistä lapsista huus innoissaa I see light coming under the door... En mie mielestäni nyt niin myöhään nuku. Myöhemmin aamulla sitte vielä ku Garry (Kuopion tutkimusryhmän johtaja ja siis Evan veli) soitti, nii se eka siis puhu Evan kanssa ja sit ku mie puhuin sen kanssa, nii se sano, ett mie kuulemma nukun paljo :D Pitää sit varmaa vähä aikaistaa herätyskelloa, möh.

Niin tänään luvassa olikin sitte keikka Baltimoreen, joka on siis iso satamakaupunki ihan täs lähel. Sil on enemmä historiaaki ku jollai Washington DC:llä. Sinne ajo highwaytä pitkin jotai 40 min. Ensivaikutelma oli, ett siel selvästiki oli paljo enemmä teollisuutta ja köyhempääki väkeä. Ja se kun oli siis satamakaupunki, nii sinne oli aikoinaa muuttanu paljo siirtolaisia. Sen takia siel oli alueita nimeltään little Italy tai muita toisiin kansallisuuksiin viittaavia. Tossa kuvassa näkyy nyt vähä epämääräsesti, mutta siinä on kuiteki näkymä Inner Harboriin, joka oli täynnä polkuveneissä pyöräileviä perheitä. Vaikka ehkä näyttääki sumeelta tuo kuva, nii siel oli kuiteki taas ihan sairaan kuuma ja paloin vissii kolmannen kerra. Siel oli myös vanhoja majakoita, joista yhtä käytiin kattomaasa. Se oli semmone oikeen klassisen olone pyöree torni. Sit siel oli myös sellane pieni amfiteatteri, jossa katottiin lyhyt sirkusesitys. Semmone oikei koominen mies jonglööras ja ajo ykspyöräsellä ja heitti samalla koko aja hyvää läppää. Sen päätemppu oli, ett se ajaa ykspyöräsellä niin että sillä on lapsi olalla ja samalla vielä jonglööraa. Ongelma vaa oli, ett kaikki lapset jänisti etukäteen ja se kokeili samaa varmaa viiellä lapsella, enne ku viimein onnistu. Seki lapsi tuli kyl viimein iha peloissaan pois lavalta..

Sit käytiin lounaalla ihanassa ravintolassa, jonka nimi oli Cheesecake factory. Se oli aivan upee paikka. Söin kanasalaatin ja oli kyllä isoin kanasalaatti, mitä koskaa olin nähny. Kaikki annokset oli siel iha jättimäisiä. Jälkiruoaks meinattii ottaa tietysti niitten bravuuria, juustokakkua, joita oli taas kerran iha sairas valikoima eri makuja, mutt eipä se oikei mahtunukaa enää sen salaatin  jälkee. Möh.. Next time!

Kierreltii sitte jonkin aikaa vielä downtownissa ja sain tutustua mm. paikallisii urheilujoukkueisiin. Koska koko kaupunki on tunnettu ravuistaan (satamakaupunki), niin niiden mukaa on tietysti nimetty niitten baseball joukkue Crabs. Tästä tuliki sitte taas eräs elokuva mieleen. Monet on varmaa nähny uuden version musikaalista Hairspray, nii siinä Michelle Pfeiffer laulaa kuinka hän oli Miss Baltimore Crabs. Siistii, ett nääkää jutut ei oo vaa tuulesta temmattuja, vaik niin vois Suomesta käsin kuvitella. Sitt on vielä joku toinenki joukkue, olikoha se sit joku college baseball joukkue vai mikä, mutt nimeltää kumminki Ravens, ja se taas tuli siitä, ku tää runoilija Edgar Allan Poe on kotosin tästä kaupungista, nii sillä on tietysti joku runo korpeista. Tän synnyintalo on kuulemma myös iso hitti Halloweenin aikaan, kuulemma kummittelee..

Siitä jatkettii vielä The Walters Art Museumiin. Odotin jotai pientä vanhaa maalausmuseoo, mutt siellä oliki ihan kaikkee muinaisesta roomalaisesta taiteesta euroopan perhoslajikkeisiin. Ja mikä parasta, siel oli myös iso Egyptian Art osasto omine muumioineen. Tai no niistä muumioista näky kaikista vaan ne koristellut kääreet ja mahdollisesti x-rayt, mutta ihan cool kuiteki. Siel oli mm. kissa onnistuttu käärimään hyvin tiukkaan pakettiin. Tossa oikeenpuolemmaises on tietysti leijonapäinen jumalatar Sekhmet ja oli siitä pakko ottaa kuva, ku meil on kotona Lappeenrannas iha samanlainen Egyptistä hankittu, se vaa on iha vähän pienempi.


Sit siel oli vähän uudempaakin taidetta. Vasemmalla on siis ranskalaisen taidemaalarin Jean-Marc Nattierin tekemä mestarillinen muotokuva 1750-luvulta. Siitäki piti napsasta kuva, ku tuntu, ett mie oon jossai ton kyllä aiemminki nähny. Sit oli hienoo, ku törmäsin siellä myös samoihi taideteoksii, mitä just olin yhessä leffassa nähny. Kyseessä oli siis Thick as thieves, joka käsitteli Venäjän tsaarin vaimolleen antamia munia ja täällä niit oli kaks. Ilmeisesti niitä on oikeesti ihan tuhona, ku niitä voin näin vaan ripotella ympäri maailmaa. Toine näistä näkyy siis alla olevassa kuvassa.

Sitte vierailtii myös John Hopkins Universityllä, koska täällä Eva oli aikoinaa suorittanu maisterin tutkintonsa. Yliopistolla oli myös oma lääketieteellinen, mut se oli eri kampuksella. Sen lisäks täs kaupungissa oli vielä toinenki lääketieteellinen. Vähä eri ku Suomes... Mutta siitä ajettiinki sitte vaa kotii, eikä siinä enää paljo actionii kaivannukaa, joten eiköhä tää riitä tältä erää.